Olen yliopistotutkija, sosiaaligerontologian dosentti Lina Van Aerschot. Työskentelen sosiaalipolitiikan yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa ja tutkijana Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä Jyväskylän yliopistossa. Olen tehnyt vanhuspalveluihin, hoivaan, avun saamiseen ja eriarvoisuuteen liittyvää tutkimusta noin 15 vuotta. Viime vuosina olen tutkinut erityisesti hoivaköyhyyttä ja muistisairautta sairastavien sekä heidän omaishoitajiensa kokemaa avun riittämättömyyttä.

Toimin Muistisairaus yhteiskunnassa -tutkimushankkeen johtajana. Pidän todella tärkeänä, että ihmisten omat kokemukset ja näkemykset tulevat esiin. Yhteiskunnassa vallitsevaa eriarvoisuutta on purettava monella tavalla ja erilaisin keinoin. On tärkeää tuoda esiin katveisiin jäävien ihmisryhmien kokemuksia ja kuulla heidän näkemyksiään siitä, miten yhteiskunta voisi paremmin tukea heitä niin vallitsevien asenteiden ja toimintatapojen muutoksilla kuin parempia palveluja järjestämällä.

Olen Emilia Leinonen ja toimin tutkijatohtorina ja koordinaattorina ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä ja Jyväskylän yliopistossa. Lisäksi olen mukana Koneen säätiön rahoittamassa ”Muistisairaus yhteiskunnassa”-hankkeessa. Olen tutkinut muun muassa ikääntyneiden perhehoitoa, omaishoitoa sekä ikääntyneiden kokemuksia koronapandemian aikana. Olen kiinnostunut ihmisten arkielämästä: asioista, jotka ovat niin ”tavallisia”, että ne jäävät monesti huomaamatta. Tavallisuuteen kätkeytyy kuitenkin monenlaisia valtarakenteita, normeja ja uskomuksia, joita emme välttämättä osaa tiedostaa. Toivon, että tämän hankkeen myötä muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä arkielämä tulisi paremmin näkyväksi ja kuuluvaksi. 

Olen Tampereen yliopiston gerontologian professori ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija. Olen jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan tutkinut laajasti ikääntyneiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä teemoja. Muistiin ja muistamiseen liittyvät asiat ovat erityinen kiinnostuksen kohteeni.

Johdan Muistisairaat yhteiskunnassa -tutkimushankkeen Tampereen yliopiston osahanketta, jossa tutkimme sekä kotona asuvia että ympärivuorokautisessa hoidossa olevia muistisairautta sairastavia ihmisiä ja heidän läheisiään. Tutkimme myös omaishoitajien hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä. Lisäksi johdan Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Kuule minua -Argumenta-hanketta, jonka kautta viestimme hankekokonaisuutemme tuloksista laajasti sekä pyrimme lisäämään tietoa ja yhteiskunnallista keskustelua muistisairauksista ja niihin liittyvistä teemoista.

Olen sitä mieltä, että jokainen ihminen on arvokas iästään, terveydestään ja toimintakyvystään riippumatta ja jokainen meistä ansaitsee tulla kuulluksi. On erittäin tärkeää nostaa laajaan keskusteluun muistisairauden kanssa elävien ihmisten ja heidän perheidensä tarpeet ja toiveet. Haluamme tutkitun tiedon avulla vahvistaa muistisairautta sairastavien ihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja toivomme, että osaamistamme hyödynnetään.

Olen Mari Aaltonen, johtava tutkija ja yhteiskuntapolitiikan dosentti. Tutkimukseni keskittyy ikääntymiseen, ikääntyvään yhteiskuntaan ja ikääntyviin ihmisiin liittyviin asioihin, sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja omaishoidon tutkimukseen. Työskentelen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä Tampereen yliopistossa. Tärkeä tutkimustulos, joka päättäjien tulisi kuulla ja myös ymmärtää, on väestön ikääntymisen ja erityisesti pitkäikäisyyden merkitys ihmisten elämään ja muistisairauksien yleisyyteen. Muistisairauksien merkitys sekä yksilöille että yhteiskuntaan on merkittävä, mutta tämä jää yhä toisinaan esimerkiksi päättäjiltä huomaamatta.

Muistisairaat yhteiskunnassa tutkimushankkeen THL:n johtama osahanke käyttää tutkimusaineistona suomalaisia rekisteriaineistoja. Näin saamme hyödynnettyä laajoja kansallisia aineistoja, joissa on runsaasti tärkeää tietoa niin kotihoitoa kuin ympärivuorokautista hoitoa käyttävien ihmisten palveluista ja heidän mahdollisuuksistaan vaikuttaa saamaansa hoitoon, sekä palvelujen laadusta.

Olen dosentti Jari Pirhonen. Minua kiinnostaa hoivakoti erityisesti hyvän elämän kontekstina. Meistä kertoo yhteiskuntana paljon se, millaisia mahdollisuuksia arvokkaaseen ja oman näköiseen elämään me tarjoamme hauraille, yleensä muistisairaille ihmisille hoivakodeissa. Hoivakodeista minulla onkin paitsi tutkijan, myös lähihoitajan ja hoivapapin, työkokemusta.

Tuon tutkimukseen etnografista osaamista ja ideoita sosialogian, filosofian ja teologian aloilta. Tykkään tehdä tutkimusta pää teoreettisissa korkeuksissa, mutta jalat tukevasti hoivakodin lattialla. Erityisesti vaikean vaiheen muistisairauden vaihe on tässä minun alaani tässä hankkeessa.

Jari Pirhonen on siirtynyt Miina Sillanpää Säätiön TKIO-toiminnan kehitysjohtajaksi 1.3.2025 alkaen. Pirhonen on mukana hankkeessa pienellä osuudella.

Olen Jokke Häsä, matemaatikko ja tilastotutkija. Työssäni tuen erilaisia tutkimushankkeita aineistoon ja analytiikkaan liittyvissä kysymyksissä sekä tutkimusasetelmien suunnittelussa. Erityisesti olen perehtynyt iäkkäiden palveluissa kerättävään RAI-aineistoon.

Tässä tutkimuksessa minua kiinnostaa päästä vaikuttamaan yhteiskunnallisesti erittäin tärkeään aiheeseen, eli muistisairaiden elämän tukemiseen. Muistisairaus vaikuttaa ihmisen elämään hyvin kokonaisvaltaisesti, ja väestön ikääntyessä kasvava ymmärrys muistisairauksista ja niiden kanssa toimimisesta tulee entistä tärkeämmäksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.

Olen muistiasiantuntija Ulla Halonen. Työskentelen muistisairaiden ja heidän läheistensä hyväksi sekä tutkijana että yrittäjänä. Olen kiinnostunut siitä, miten palvelujärjestelmässä ja yhteiskunnassa huomioidaan heidät erityisesti suhteessa kotona asumisen tavoitteeseen. Aiemman työkokemuksen kautta tuon hankkeeseen käytännöllistä ja arkista näkökulmaa sekä tuoretta tutkimustietoa väitöskirjani "Muistisairaiden omashoitajat palvelujärjestelmässä" kautta. 

Hankkeessa olen kiinnostunut etenkin muistisairaista tutkimuksessa ja siitä millaista elää muistisairaana tässä yhteiskunnassa. Keskityn tutkimuksessa haastattelu- ja päiväkirja-aineistojen analysointiin.  

Olen Anne-Marie Mäkelä, väitöskirjatutkija Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa, terveystieteiden yksikössä ja vieraileva tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Tässä hankkeessa toimin väitöskirjatutkijana Koneen säätiön rahoituksella. Väitöskirjassani tutkin, miten muistisairaat kotihoidon asiakkaat voivat vaikuttaa saamiinsa hoiva- ja hoitopalveluihin ja siten edistää osallisuuttaan. Lisäksi tutkimukseni tavoitteena on tunnistaa, miten läheiset pystyvät vaikuttamaan muistisairaan omaisensa saamiin palveluihin. Käytän väitöskirjani tutkimusaineistona THL:n kansallista RAI-rekisteriaineistoa ja hankkeessa kerättyä haastatteluaineistoa.

Muistisairauksien yleistyessä on tärkeää saada tietoa siitä, miten muistisairaiden osallisuutta voidaan tukea hoivaan ja hoitoon liittyvissä asioissa. Tiedon avulla voidaan tukea muistisairaan henkilön asumista omassa kodissaan oikein kohdennetuilla hoiva- ja hoitopalveluilla. Toivon, että hankkeen tuottama tutkimustieto tuo muistisairaiden ääneen kuuluviin oman hoivansa ja hoitonsa suunnittelussa ja sitä koskevassa päätöksenteossa.

Olen Pauliina Halonen, tutkijatohtori Tampereen yliopistossa ja erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tutkimukseni käsittelee väestön terveyteen liittyviä ikääntyvän yhteiskunnan ilmiöitä, kuten pitkäaikaissairauksien yleistymistä ja muistisairauksien korostumista kansanterveydellisenä haasteena. Olen kiinnostunut myös erilaisista terveyden indikaattoreista ja niissä näkyvistä väestötason muutoksista ikääntyvässä yhteiskunnassa.

Tässä hankkeessa olen kiinnostunut erityisesti ympärivuorokautisen hoidon kattavuudesta ja siellä asuvien muistisairaiden henkilöiden, sekä heidän läheistensä osallisuudesta. Keskityn hankkeessa kansallisten rekisteriaineistojen analysoimiseen.   

Olen ihmislähtöiseen muistityöhön suurella uteliaisuudella, rakkaudella ja innolla suhtautuva väitöskirjatutkija Tampereen yliopistosta. Tutkimuksessani selvitän, miten muistisairauteen sairastuneet ihmiset kuvaavat elämänlaatuaan ja sitä ylläpitäviä ja heikentäviä tekijöitä. Tavoitteenani on tuoda muistisairautta sairastavien ääni kuuluville ja edistää moninäkökulmaista ymmärrystä muistisairautta sairastavan ihmisen hyvän elämän edellytyksistä.

Tutkimustyöni lisäksi toimin lehtorina Metropolia ammattikorkeakoulussa. Opetan pääasiassa geronomiopiskelijoita ja täydennyskoulutan muistityötä tekeviä sote-alan ammattilaisia. Opetukseni keskiössä on tarjota mahdollisuuksia nähdä muistisairautta sairastava ihminen ainutlaatuisen elämänhistorian omaavana, elämänviisaana ja arvokkaana toimijana, jolla on oikeus elää omannäköistä ja hyvää elämää mahdollisimman toimintakykyisenä. Koen tärkeänä vahvistaa opiskelijoiden ja työntekijöiden osaamista kohdata muistisairautta sairastava ihminen arvostavasti ja ymmärtävästi.

Mottoni on: ”Vaikka tietäisin, että maailma tuhoutuu huomenna, tänään istuttaisin omenapuun” -Martti Luther.

Olen Laura Kananen, gerontologian dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa sekä Karoliinisessa instituutissa Ruotsissa. Tutkin ihmisen vanhenemista hyvin laaja-alaisesti, fysiologisesta näkökulmasta. Selvitän esimerkiksi sitä miten eri lähteistä saatava ja eri tavoin mitattu terveystieto heijastelee ihmisen vanhenemisen vaihetta. Olen kiinnostunut myös siitä, miten väestö vanhenee tänä päivänä: onko se samanlaista kuin aiemmin, muutama vuosikymmen sitten.

Tutkin tässä hankkeessa omaishoitajien terveyttä ja selvitän miten muistisairas ihminen näkee oman terveystilanteensa. Tutkimus tehdään kansallisilla kysely- ja rekisteriaineistoilla.

Olen väitöskirjatutkija Tampereen yliopistossa. Edellinen tutkintoni on Helsingin yliopiston sosiaalitieteistä, pääaineeni yhteiskuntapolitiikka. Edustankin sosiaalisen hyvinvoinnin tulokulmaa ja olen kiinnostunut yhteiskunnallisista rakenteista muistisairaiden ihmisten hyvinvointia tukevana tekijänä.

Minua kiinnostaa, minkälaisen tukiverkon terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut muodostavat muistioireiselle ihmiselle. Väitöskirjassani tutkin tätä laadullisin menetelmin. Aineistona käytän apteekin ja pankin, sekä poliisin ja päivystyspoliklinikan työntekijöiden asiakaspalvelutilanteita kuvaavaa kerrontaa.